Stressi härnää kehoa monella tapaa - Oloni-klinikka

Blogi

Minun Oloni -blogi on terveys- ja hyvin­vointi­ammattilaisten pitämä blogi

Stressi härnää kehoa monella tapaa

Stressi ei ole mikään turha kaveri.

Se saa kehossa aikaan ”taistele tai pakene” -reaktion, jota ohjaa autonominen hermosto. Termi viittaa siihen, että stressitilanteessa kehon toiminnot tähtäävät ainoastaan yhteen asiaan: eloonjäämiseen. Tämä kehon reaktio on peruja ajalta, jolloin stressitilanteet olivat lähinnä fyysisiä. Vaikka nykyisin stressi on pääosin psyykkistä, ei kehon toimintamekanismi ole ajalta, jolloin sapelihammastiikeri jahtasi kantapäillä, muuttunut.  

Stressireaktion aikana autonominen hermosto pitää huolen siitä, että sydän pumppaa lihaksiin riittävästi verta ja ravintoaineita. Tämä nostaa niin verenpainetta, verensokeria kuin insuliinin eritystäkin. Sitä vastoin kaikki ruuansulatukseen ja ravintoaineiden metaboliaan sekä kehon paranemiseen liittyvät toiminnot hiljenevät. Kun vaara vaanii lähellä, ei ole aikaa syödä. On tärkeämpää pysyä hengissä. 

Kaikki tämä on ensiarvoisen tärkeää akuutissa stressitilanteessa. Ongelmallista tästä tulee silloin, kun stressi kroonistuu ja jää päälle. Verenpaine pysyy korkealla, samoin verensokeri. Insuliinitasapainon häiriintyminen sotkee myös estrogeeniaineenvaihduntaa. Toisaalta ruuansulatus ja ravintoaineiden imeytyminen heikentyvät. Portti monelle sairaudelle ja immuniteetin heikentymiselle avautuu.

Stressi ja ravintoaineiden tarve

Stressi on keholle aina kuluttava, katabolinen tila, ja siksi stressin aikaan on pidettävä huolta riittävästä ja monipuolisesta ravinnonsaannista. Tiedetään, että stressi lisää erityisesti B-vitamiinien ja magnesiumin kulutusta. Tiedetään myös, että näiden tarve ja imeytyminen on yksilöllistä. 

B-vitamiinit ovat keholle supertärkeitä. Ne osallistuvat niin dna:n uudelleen koodaamiseen ja korjaamiseen, hormonien ja hermovälittäjäaineiden aineenvaihduntaan, energiansaantiin ja maksan detoksifikaatioon. B-vitamiinien imeytymiseen ja aineenvaihduntaan tarvitaan entsyymeitä, ja näiden toimintaa ohjaavat geenit. Nykyisen geenitutkimuksen avulla tiedetään, että B-vitamiinien aineenvaihduntaan ja siten moneen kehon prosessiin vaikuttaa laaja-alainen mekanismi, joka tunnetaan nimellä metylaatio. Metylaation toimintaan vaikuttaa vastaavasti monet geenit, joiden toiminnassa olevat häiriöt voivat heikentää metylaatiota ja näin ollen myös B-vitamiinien aineenvaihduntaa. 

Stressitilanteissa tästä voi kehkeytyä iso ongelma, sillä B-vitamiinien puutoksella tiedetään olevan monia vakaviakin seurauksia. Pitkittyneen stressin aikana onkin syytä lisätä lautaselle runsaasti B-vitamiinia sisältäviä ruoka-aineita, sekä tarvittaessa turvautua luonnolliseen B-vitamiinilisään. Luonnolliseen siksi, että monet synteettiset B-vitamiinivalmisteet eivät eurooppalaisten keskuudessa yleisten metylaatio-ongelmien takia imeydy, eivätkä siten vaikuta toivotulla tavalla.  

Stressi ja hiljainen tulehdus

Kun keho ei saa riittävästi tarvitsemiaan rakennus- ja suoja-aineita, sen puolustuskyky heikkenee. Usein stressiin yhdistyy lisäksi runsaasti sokeria ja hiilihydraatteja sekä teollisesti muunneltuja rasvoja sisältäviä ruoka-aineita. Tämä kaikki laskee kehon vastustuskykyä ja pitkään jatkuessaan aiheuttaa ns. hiljaista tulehdusta, joka nakertaa kehon hyvinvointia salakavalasti, sillä se harvoin pitää suurta meteliä itsestään. 

Jokainen keho tosin sietää tulehdukselle altistavia ruoka-aineita eri tavalla, mutta ketään ne eivät paranna. Tiedetään, että myös henkilöt, jotka omaavat tulehdustiloja säätelevien entsyymien osalta ”hyvät geenit”, sytyttävät kehossaan hiljaisen tulehduksen syömällä runsaasti tulehdusta sisältäviä ruoka-aineita erityisesti silloin, kun stressipiikki on pahimmillaan. Toisaalta heidän, jotka ovat saaneet tältä osin geenien jaossa huonot kortit, tulisi olla stressikausina erityisen tarkkana ruokavalion koostamisessa, jotta nämä helposti tulehduksia laukaisevat geenit eivät aktivoituisi. 

Hiljainen tulehdus pitkään jatkuessaan aiheuttaa keholle erittäin haitallista hapetusstressiä, joka pommittaa solukalvojen herkkiä rakenteita, ja läpi päästessään solun sisäisiä, elintärkeitä mekanismeja. He, joilla on tulehdusmarkkereiden ohella myös hapetusstressiä säätelevien entsyymien toiminnassa haitallisina pidettyjä geenivariaatioita, tulisi erityisesti kiinnittää huomiota stressinhallintaan sekä geenivariaatiot huomioon ottavaan ruokavalioon ja elämäntapaan. Riittävä lepo ja nukkuminen sekä kohtuullinen liikunta auttavat ruokavalion ohella pitämään huonommatkin geenivariaatiot hiljaisina. Sen sijaan ja raju fyysinen kuormitus on omiaan lisäämään niin kehon tulehdustilaa kuin hapetusstressiäkin. 

Stressi ja hormonitoiminta

Eikä tässä vielä kaikki. Silloin kun stressi pitkittyy, lisämunuaiskuoren erittämän kortisolin, tärkeimmän stressireaktiota säätelevän hormonin, tuotanto lisääntyy. Tällä on hyvä tarkoitus – kortisoli ohjaa stressireaktiota ja pyrkii säästämään kehon tärkeimpiä toimintoja taaten samalla riittävän vasteen kehon kohtaamaan stressiin. 

Mitä pidempään stressitila jatkuu, sitä enemmän lisämunuainen joutuu tuottamaan kortisolia. Se voi yliaktivoituneen kortisolituotannon johdosta kasvaa, jopa tuplaantua. Tämä sotkee muuta hormonituotantoa, sillä näiden ”tuotantolinjat” hiljenevät. Kortisolintuotanto vie kapasiteetin ja rakennusaineet. Tämä niin sanottu ”cortisol steel” aiheuttaa osaltaan monia hormonaalisia ongelmia ja niihin liittyviä mielialavaihteluita. 

Tämäkin on tosin yksilöllistä. Toiset sietävät stressiä paremmin kuin toiset, sillä hormonitoimintaa sääteleviä entsyymeitä ohjaavat monet geenit. Ne, joilla on hormonitoiminnan osalta suotuisat geenit, sietävät todennäköisesti keskimääräistä paremmin stressiä ja kärsivät muita vähemmän stressin aiheuttamista hormonitoiminnan häiriöistä. Vastaavasti henkilöt, jotka eivät hormonitoimintaa ohjaavien geenien osalta ole olleet yhtä onnekkaita, oireilevat helposti ja herkemmin stressiin, ja tämä saattaa näkyä kuukautiskierron häiriöinä, hormonaalisina iho-ongelmina, painonhallinnan haasteina tai mielialan vaihteluina. Tältäkin osin stressikausina on siten erittäin tärkeää kiinnittää huomiota yksilöllisesti sopivaan ruokavalioon ja elintapoihin. 

Stressi-blogitekstin meille on kirjoittanut Nordic Genexin Ranskan edustaja Marimiina Pykälistö.


Varaa alkukartoitus (60 min), me autamme Sinua!

Alkukartoituksella arvioidaan alustavasti  tilanteesi ja tarpeesi sekä laaditaan tutkimus- ja hoitosuunnitelma. Alkukartoituksessa kartoitetaan ja selvitetään terveysongelman alkulähde. Emme hoida ainoastaan oiretta, vaan etsimme oireen aiheuttajan.

Alkukartoitus ei sido jatkotoimenpiteisiin.

Ajanvaraus »

Tai voit varata ajan myös puhelimitse 
ma-pe klo 8.00-19.00
puh. 020 720 2480