Avain hermostoon
ti marrask. 18 12:15:00 2025
Neurolize-menetelmä hyödyntää primitiivisiä refleksejä. Hoitotilanteessa käytetään kosketusta ja manuaalista terapiaa. Harjoituksia voi tehdä myös kotona.
Neurolize on kehon käsittelymenetelmä, joka perustuu primitiivisiin reflekseihin ja pohjautuu Svetlana Masgutovan MNRI-menetelmään. Yhteneväisyyksiä löytyy myös muista menetelmistä, kuten Feldenkraisista, perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä sekä kraniosakraaliterapiasta. Refleksit ovat kuitenkin ensisijaisia. Niiden avulla päästään käsiksi hermostoon. ’Neurolize-menetelmä on avain hermostoon. Kun löydät oikean avaimen eli tavan työskennellä hermoston parissa, lihasjännitykset vapautuvat ja lihastoiminta paranee nopeasti. Oikein tehtynä siinä kuluu muutamasta sekunnista minuuttiin’, kertoo fysioterapeutti Dennis Haglund Oloni-klinikalta Helsingistä. Refleksi eli heijaste on kerrasta toiseen lähes samanlaisena toistuva reaktio johonkin ärsykkeeseen. Refleksejä on paljon erilaisia. Ne ovat nopeita ja automaattisia. Haglundin mukaan refleksit ovat kuin ohjelmia, joiden mukaan muun muassa ihmisen perusmotoriikka kehittyy. ’Refleksit auttavat meitä esimerkiksi kävelemään. Joskus näihin ohjelmiin tulee esteitä eli eräänlaisia tukoksia, joiden seurauksena voi syntyä ongelmia esimerkiksi liikkumisen kanssa’, hän sanoo. Reflekseistä voi myös tulla elimistön tapa suojata itseään. ’Reflekseihin liittyvät stressitilat voivat ilmetä niskassa, leuassa, purentalihaksissa sekä niska-hartioiden alueella. Esimerkiksi hampaiden narskuttelu kertoo usein jännityksestä tai stressistä. Myös fyysisten vammojen seurauksena kehoon on voinut jäädä suojareaktio, jolloin lihaksetkaan eivät tee ihanteellista yhteistyötä keskenään’’, taustoittaa Haglund. Hänen mukaansa häiritseviä, kroonisia refleksejä voidaan purkaa; ja hoitomuotoja on olemassa muitakin kuin Neurolize. ’Neurolize on erityisesti hermoston huomioiva käsittelytapa. Esimerkiksi niskaa voidaan rentouttaa pohkeiden, ranteiden tai silmien kautta. Tämä onnistuu silloin, kun hoitaja omaa hermostoon ja reflekseihin liittyvää tietoa.’
Hermoston ehdoilla
Refleksit eivät ole tahdonalaisia. Siksi hoitotilanteessa Neurolizessa käytetään aisteja. Muun muassa näkö-, kuulo- ja kosketusaistien avulla ’kommunikoidaan’ refleksien kanssa. ’Eniten käytetään kosketusaistia eli manuaalista terapiaa. Hoito ei ole kuitenkaan hierontaa, osteopatiaa tai naprapatiaa, mutta esimerkiksi tiettyjä neurotriggerpisteitä voidaan käsitellä’, Haglund sanoo. Hoidossa tarkat refleksiliikkeet ohjataan käsillä sopivalla vastuksella. Tällöin lihakset rentoutuvat ja kehon liikkeet vapautuvat. ’Jos pelkkä ohjaus ei riitä, voimme käyttää esimerkiksi neurotriggerpisteitä vapauttamaan lihasten jännitystä. Tämän jälkeen ohjataan uudelleen liikettä.’ Vastaanotolla henkilö ensin tutkitaan tarkastellen kehon lihastoimintaa ja liikkuvuutta, myös lihasten jännittyneisyyden tasoa tai arkuutta tunnustellaan. ’Perusliikkeet pyritään saamaan toimimaan ilman kompensaatioliikettä, jotta jännitys laukeaa. Menetelmä toimii nopeasti, mutta se ei välttämättä tarkoita, että oireet lakkaavat saman tien. Hoitosession aikana kuuluu kuitenkin tapahtua muutoksia. Jos muutoksia ei tapahdu, henkilöllä on voinut olla pitkäaikainen stressi, henkisiä tai fyysisiä traumoja, ongelmia aineenvaihdunnan kanssa tai ravintoaineiden puutetta, jotka on hyvä korjata ensin’, summaa Haglund.
Katso ylös ja alas
Eräs harjoituksista on yksinkertainen silmäharjoitus, jossa katsotaan ylös ja alas. Harjoituksen tarkoitus on rentouttaa koko kehon lihakset. ’Silmät vaikuttavat olevan suora tie koko kehon stressijärjestelmään’, pohtii Haglund. Hän kuitenkin kehottaa suhtautumaan omatoimiseen silmäharjoitukseen varauksella. Silmäharjoitus liittyy niin kutsuttuun moro-refleksiin, joka on taistele tai pakene tyyppinen suojareaktio. Se usein aktivoituu traumatilanteessa. ’Kun kehoa aletaan rentouttaa, saattaa syntyä muistikuvia vanhoista traumaattisista tapahtumista vaikkapa itkun tai paniikkikohtauksen muodossa. Vaikka itse silmäharjoitus on hyvin yksinkertainen, se voi tuoda esille kipeitä tuntemuksia ja traumoja. Siksi saattaa olla hyvä, että tekee silmäharjoituksen ainakin aluksi terapeutin tai turvallisen henkilön läsnäollessa’, huomauttaa Haglund. Terveyskirjaston mukaan moro-refleksissä kädet tekevät äkillisen, syleilyotetta muistuttavan, laajan kaaren. Liike muistuttaa säikähtämistä. Moro ilmenee etenkin silloin, kun lapsi asetetaan selälleen. Refleksin sanotaan häviävän yleensä kolmen kuukauden iässä. ’Länsimaissa ajatellaan, että imeväisten refleksit katoavat, kun taas esimerkiksi venäläisten lähteiden mukaan ne ovat elinikäisiä ja integroituvat myös aikuisuuteen. Mikäli moro-refleksi jää aktiiviseksi aikuisuuten asti, se voi ylläpitää hermoston stressikuormaa ja aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta. Moro-refleksi aktivoituu silloin, kun meidän pitää selviytyä. Se voi jäädä yliaktiiviseksi myös jonkin fyysisen vamman, henkisen trauman tai ravintoaineiden puutteen vuoksi’, lisää Haglund.
Insinööri hoitotyössä
Maalahdesta Pohjanmaalta kotoisin oleva 38-vuotias Dennis Haglund asuu Espoossa. Perheeseen kuuluvat vaimo, pieni lapsi ja kaksi koiraa. ’Opiskelin aikoinaan insinööriksi, mutta en viihtynyt alalla. Hakeuduin hierojakouluun ja sen jälkeen opiskelin fysioterapeutiksi. Fysioterapiakoulutuksen aikana järjestin ensimmäisen luennon Neurolizen perustajan Tom-Stefan Wittingin kanssa. Myöhemmin opiskelin kraniosakraaliterapiaa, joka on toinen hyvä työkalu purkaa traumoja.’ Helsingin Oloni-klinikalla Haglund tekee pääasiassa Neurolize-hoitoa. ’Jos Neurolize ei toimi, syy voi olla ravintoaineiden puutos tai epätasapainossa oleva ruokavalio. Tällöin henkilön keho ja erityisesti hermosto eivät jaksa ottaa askeleita terveyttä kohden. Jollen pääse Neurolize-menetelmällä eteenpäin, hyödynnän ensin kraniosakraaliterapiaa ja vasta myöhemmin Neurolizea.’ Haglund kokee Neurolizen puuttuvaksi palaseksi hoitokentällä. ’Menetelmää voidaan käyttää kivunlievitykseen, jännitystilojen vapauttamiseen, urheiluvammoihin, urheilukyvyn optimointiin, kävelyn ongelmiin, motoriikkaongelmiin, luku- ja kirjoitushäiriöihin sekä passiivisten lihasryhmien aktivointiin. Käsittely toimii melkein kaikkiin asiakkaisiin. Koen, että tällä menetelmällä pystymme auttamaan monia asiakkaita saamaan yhteys omaan mieleen ja kehoon. Silloin kehon liikkeet toimivat automaattisemmin ja luonnollisemmin.’’
Neurolizen kehitystyötä 20 vuotta
Neurolize-mentetelmä pohjautuu venäläisen psykologin Svetlana Masgutovan teorioihin reflekseistä ja niiden vaikututuksista liikkeeseen, ryhtiin ja tunteisiin. Itse Neurolize-menetelmän kehittäjä on kuitenkin ahvenanmaalainen Tom Stefan Witting, joka etsi keinoja vaikuttaa ihmisen hermostoon. Toimintaterapeuttina hän koki, että häneltä puuttuivat työkalut vaikeuksissa olevien lasten auttamiseen. Hän tutustui Svetlana Masgutovaan ja hänen näkemyksiinsä primaarisista reflekseistä. Neurolize-menetelmä sai alkunsa Tom-Stefan Witting ja kraniosakraaliterapeutti Jane Wittingin toimesta, jotka ovat kehittäneet sitä viimeisen 20 vuoden aikana. Tom-Stefan Wittingin erityisinä kohderyhminä ovat olleet urheilijat ja lapset. Wittingit ovat kirjoittaneet aiheesta kirjan Nycklar till Nervsystemet. Neurolizea voi myös opiskella. Dennis Haglund on toiminut Suomessa Neurolize-kurssien kurssisihteerinä ja avustajana vuodesta 2013. Tästä vuodesta lähtien tarjolla on ollut koulutuskokonaisuus, aikaisemmin järjestettiin vain yksittäisiä kursseja. ’Koulutukseen osallistuu esimerkiksi hierojia, osteopaatteja, jäsenkorjaajia ja sensomotoriikan valmentajia’’, Haglund kertoo. Koulutukseen osallistuvalla on tarpeen olla jonkinlainen tietotaito anatomiasta, koska sitä ei opeteta kursseilla. Manuaalisen terapian tuntemuksestakin on hyötyä. ’Koulutukseen hakeutuvien osalta katsomme kuitenkin aina opiskelijan kokonaisuutta. Meillä on ollut niitäkin osallistujia, joilla ei ole ollut edellä mainittua tietotaitoa, mutta he ovat pärjänneet hyvin. Tärkeintä on, että on kiinnostunut tutustumaan ihmiseen ja manuaaliseen terapiaan uudesta näkökulmasta’’, selvittää Haglund. Koulutuksen ykköstaso koostuu neljästä kurssista. ’Kurssien jälkeen voi suorittaa ykköstason tutkinnon. Tämä vaaditaan silloin, jos terapeutti haluaa käyttää Neurolize-nimeä virallisesti esimerkiksi markkinoinnissaan.’
Dennis Haglund ohjaa Neurolize-silmäharjoituksen
Tarvitset silmäharjoitukseen kartion, jonka ylemmässä päässä on pieni aukko. Voit tehdä sen A4-paperista, mutta käytä mieluiten mustaa paperia. Kartio auttaa silmääsi fokusoimaan ja rentoutumaan. Asetu selinmakuulle ja peitä toinen silmä. Katso toisella silmällä kartioon. Aloita katsomalla suoraan eteenpäin, makuuasennossa kattoon. Vie kartiota taaksepäin hitaasti ja seuraa sitä silmällä. Pidä kuitenkin päätä paikoillaan. Kun alat tuntea kiristystä silmillä tai kulmissa, silmiin sattuu tai koet kohdistusvaikeuksia, hengitä sisään. Vie sitten kartio alaspäin hitaasti ja hengitä samalla ulos. Pidä katse koko ajan kohteessa. Vie kartio niin pitkälle alas, kun silmä antaa myöden. Laske kartio alas ja pidä pieni tauko, noin 30 sekuntia. Toista kolme toistoa per silmä, yksi silmä kerrallaan. Oikein tehtynä harjoitus rentouttaa kehon lihakset, varsinkin niskan, hartiat ja lonkankoukistajat. Jos et koe vaikutuksia lainkaan, syynä saattavat olla esimerkiksi selkävammat tai ravinto-ongelmat. Jos koet voimakkaan reaktion, tee aluksi vain yksi toisto molempiin silmiin. Voimakas reaktio voi ilmetä muistikuvina, tunnepurkauksena, kipuna silmässä tai muualla kehossa. Oireet voivat kestää minuutteja tai pidempään. Kuulostele ja ole varovainen. Älä liioittele. Harjoitusta suositellaan korkeintaan 1-2 kertaa viikossa.
Artikkeli luontaisTerveys -lehdessä 8/2025
Kirjoittanut: Merja Kiviluoma
