Kivuille kyytiä
ti elok. 12 15:34:00 2025
Ennen kuin kipua pystyy tehokkaasti hoitamaan, tarvitaan ensin diagnoosi eli kivun syy. Elämäntapamuutosten jälkeen hoidon tueksi voidaan ottaa tarvittaessa ravintolisiä.
Tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä kehossa ilmenevät erilaiset kivut ovat tänä päivänä varsin yleisiä. Syitä kivulle on monia, eivätkä läheskään kaikki kehon kiputilat kerro tukielinvaivoista. Oloni-klinikalla työskentelevä lääkäri Kristina pitää tärkeänä diagnoosia. – Ennen kuin kiputiloja aletaan hoitaa, lääkärin tekemä diagnoosi on tärkeä, jotta kivun juurisyy on selvillä. Hoitoa ei kannata suunnitella ennen diagnoosia. Laakon mukaan kehon kipuja voivat aiheuttaa muun muassa kulumat, niveltulehdukset, reuma, fibromyalgia, kilpirauhasen toimintahäiriöt, tulehdusalttiutta lisäävä ruokavalio, väärä työasento, ylipaino, tapaturmat, suolisto-ongelmat ja stressi. – Esimerkiksi nivelkuluman aiheuttamaa kipua hoidetaan eri tavoin kuin autoimmuunisairauksia. Autoimmuunisairauden taustalla voi olla reuma tai kilpirauhassairaus. Vuotavan suolen oireyhtymä aiheuttaa monilla kipua muuallekin kuin vatsassa.
"Vältä tulehdusalttiutta lisääviä ruoka-aineita."
Istumatyö ja passiivinen elämäntapa rasittavat tuki- ja liikuntaelimiä. Laakko on toiminut myös työterveyslääkärinä ja perehtynyt työasentoihin ja ylipäänsä työergonomiaan. – Istumatyötä tekevän kannattaa työpäivän aikana nousta välillä ylös ja tehdä taukojumppaa, hän muistuttaa. Ylipaino kuormittaa osaltaan tukirankaa ja lisää Laakon mukaan mahdollisesti kehon tulehdustilaa, joten painonhallintakin on tärkeä keino hoitaa kipuja. Stressi on eräänlainen noidankehä. – Stressitilassa kortisolitaso nousee, ja sitä kautta saattaa syntyä lihasjännitystä ja kipuja. Nukkuminen usein huononee, mikä lisää oireita. Stressin keskellä tulee syötyäkin huonommin ja liikuttua vähemmän.
Ruokavalio kuntoon
Ennen kuin ostetaan kipuun vaikuttavia ravintolisiä, on laitettava kuntoon elämäntapoihin liittyvät peruspilarit, joita ovat Laakon mukaan ruokavalio, liikunta, uni ja stressinhallinta. Väärä ruokavalio jo sinänsä voi lisätä kipua. Laakon mukaan erityisesti tulehdusalttiutta lisääviä ruoka-aineita olisi hyvä välttää. – Ruokavalion osalta sokeri ja muut nopeat hiilihydraatit sekä prosessoidut ruoat ovat aina huonoja valintoja – oli sitten kivun syy mikä hyvänsä, hän sanoo. Yleisellä tasolla Laakko suosittaa mielellään välimerellistä, kasvisvoittoista ruokavaliota. – Proteiinia tulisi saada riittävästi, varsinkin iän myötä. Rasvan laatukin ratkaisee. Omega-3 ja omega-6 -rasvahappojen tasapaino on tärkeä. Omega-6:sta saadaan yleensä liikaa. Jollei nauti rasvaista kalaa, hyvänlaatuiset omega-3-rasvahappovalmisteet voivat tukea ruokavaliota. Kaikkien lääkkeiden kanssa ne eivät kuitenkaan sovi. Lääkäri Laakon mukaan kipupotilaat hyötyvät yksilökohtaisesta ruokavaliosta, jossa otetaan huomioon henkilön tausta, allergiat, sairauden luonne, ikä, hormonaalinen tilanne, suoliston kunto ja lääkitys. Siten kannattaa konsultoida ravintoterapian ammattilaista. – Kaikille ihmisille ei sovi samanlainen ruokavalio, vaikka vaivat olisivat samanlaiset, Laakko lisää.
Sopivasti liikuntaa
Liikunta on kivun kannalta tärkeä itsehoitokeino, sillä liikunta lisää verenkier- toa ja aineenvaihduntaa. – Liikunnalla ei tule kuitenkaan kuormittaa elimistöä, joten se kannattaa valita itselle sopivaksi. Esimerkiksi kulumavaivasta kärsivälle hyviä vaihtoehtoja ovat uinti, vesijuoksu, tanssi ja kävely. – Mikäli liikunnan aikana tuntee voimakasta kipua, kannattaa konsultoida esimerkiksi fysioterapeuttia ja liikkua asiantuntijan ohjeiden mukaan. Kuntosalillakin tarvitaan usein ohjelma, jossa otetaan huomioon kivun syy ja liikera- joitteet, selvittää Laakko. Omat mieltymykset ovat tärkeitä liikuntamuodon valinnassa. – Mikäli et pidä jostain liikuntamuodosta, motivaatiosi harrastaa sitä heikkenee. Ota siis huomioon omat mieltymyksesi. Sama koskee osittain ruokavaliotakin. Unen aikana ihminen palautuu, joten uni on yksi tärkeimmistä itsehoitomuodoista. – Hyvin monet ihmiset nukkuvat kuusi tuntia, mutta useimmille se ei kuitenkaan riitä. Jatkuva valvominen näkyy pitkällä tähtäimellä ihmisen terveydessä ja kivun hallinnassa. Erilaisista kehollisista hoitomuodoista voi olla olennaista hyötyä kipujen hoidossa. – Hoitomuodot, kuten hieronta, fysioterapia, akupunktio sekä erilaiset lämpö- ja kylmähoidot ovat usein hyviä tapoja helpottaa kiputiloja. Saunasta ja avannosta moni on saanut helpotusta sekä reumaattisiin että kulumista johtuviin kipuihin, toteaa Laakko.
Ravintolisillä täydennystä
Kun perusasiat ovat kunnossa, kivunhoitoa voidaan täydentää erilaisin ravintolisin, täsmäruoka-ainein ja yrtein. Kasvirohtoja ovat esimerkiksi valkosipuli, kurkuma, inkivääri ja vihreä tee. Myös moni suomalainen yrtti tukee kivun hoitoa. – Yrttien käytössä kannattaa kuitenkin aina noudattaa ammattilaisen ohjeita, toteaa Laakko. – Tutkimusnäyttöä kivun hallinnassa on ainakin kurkumasta ja inkivääristä. Tutkittuja aineita, jotka on suunnattu TULE-kipuihin, ovat esimerkiksi MSM, boswellia, glukosamiini ja kondroitiini. Eri tuotteissa niitä on usein yhdistetty. Monet ovat saaneet apua kollagee- nivalmisteista esimerkiksi kulumiin ja rustovaurioihin. C-vitamiini auttaa kollageenin muodostuksessa. D-vitamiini ja muut perusvitamiinit ovat tarpeen, mikäli niistä on puutetta. – Esimerkiksi D-vitamiinin, kalsiumin ja magnesiumin saannista kannattaa pitää huolta. Etenkin magnesium on hyödyllinen ravintolisä lihasten ja nivelten kannalta. Sen puute voi aiheuttaa lihaskireyksiä ja kramppeja. Toisinaan tarvitaan särky- ja tulehduskipulääkkeitäkin. – Jos käyttää pelkästään lääkkeitä kipujen lievittämiseksi, hoito jää vajaaksi. Lääkkeisiin jää usein kiinni ja niillä on myös haittavaikutuksensa. Elämäntapamuutokset auttavat usein niin pitkälle, että lääkitystä voidaan vähentää tai joskus jopa lopettaa. Elämäntapamuutoksista on aina hyötyä. Mitä motivoituneempi on, sitä paremmin saa tuloksia, summaa Laakko.
Kokonaisvaltaisesti
Oloni-klinikalla Turussa ja Helsingissä vastaanottoa pitävä lääkäri Kristina Laakko omaa kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen otteen potilastyössään. Kiinnostuksen kohteet ovat ohjanneet hänen uravalintojaan. Laakko on tehnyt lääkärintyötä pitkään etenkin työterveyshuollossa. Työkokemusta hänellä on myös naistentautien ja sisätaudeista. – Viimeiset 12 vuotta olen yhdistänyt hoitosuosituksiini luonnonmukaisia hoitotapoja, sillä olen aina ollut kiinnostunut elämäntapojen, kuten ravinnon ja liikunnan merkityksestä terveyteen. Opiskelen koko ajan uutta ja päivitän osaamistani, hän sanoo. Laakko perehtyy asiakkaansa tervey- songelmiin huolella. – Henkilön terveydentilaa käydään läpi lapsuudesta alkaen alkuhaastattelussa. Hoidon suunnittelussa otan huomioon ihmisen koko historian – samoin suvussa vallitsevat sairaudet. Tarvittaessa myös geeniperimää voidaan tutkia. Laakon mielestä lääkärin vastaanotolla tyypillinen 20 minuuttia ei riitä esimerkiksi kipujen juurisyiden selvittelyyn ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Siten Laakon vastaanotolla viivytäänkin tunti. Usein asiakkailla ovat mukana kirjalliset selvitykset kaikista aiemmin tehdyistä tutkimuksista ja lääkityksistä. – Monet asiakkaani ovat jo käyneet useilla lääkäreillä. Tarpeen mukaan mää- rään laboratoriokokeita sekä joskus niitä tukemaan funktionaalisia testejä. Yleensä suosittelen asiakastani pitämään ruokapäiväkirjaa, ja ruokavalio käydään aina läpi hoitosuunnitelmaa tehdessä, selvittää Laakko. Hän tekee yhteistyötä myös Oloni-klinikan ravintoterapeuttien kanssa. – En pyri työssäni ainoastaan hoitamaan sairautta, vaan lisäämään hyvinvointia.
Artikkeli LuontaisTerveys -lehti 2/25
Teksti: Merja Kiviluoma
