Kokonaisvaltaista hoitoa MS-tautiin
pe helmik. 10 09:54:00 2023
Ravintovalmentaja Sanna Saarisella on omakohtaista kokemusta autoimmuunisairaudesta. Hänellä on MS-tauti.
– Olen tehnyt kokonaisvaltaisia muutoksia askel askeleelta. Voin nykyisin erinomaisen hyvin, hän toteaa.
Vehmaalla asuva FLT-ravintovalmentaja Sanna Saarinen, 41, tuntee autoimmuunisairauden tuomat haasteet sekä omassa elämässään että asiakkaidensa elämässä. Saarinen sai MS-diagnoosin vuonna 2012.
– Oireet alkoivat kehoni vasemmalta puolelta tunnottomuutena ja koordinaatiohäiriöinä. Entisenä kilpaurheilijana en ajatellut oireiden olevan mitään vakavaa. Oletin aluksi oireiden johtuvan liikunnan tuomasta rasitteesta ja vähättelin niitä.
Saarinen hakeutui kuitenkin työterveyslääkärille, joka passitti neurologille. Selkäydinnäyte ja pään magneettikuvat osoittivat MS-taudin.
Multippeliskleroosi (MS) on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. Vasta-aineet kohdistuvat aivojen valkean aineen hermohaarakkeita ja niitä ympäröivää myeliinivaippaa vastaan.
– En olisi voinut kuvitella sairastavani MS-tautia. Liikkuvalle ihmiselle ajatus siitä, että sairaus voisi viedä minulta toiminta- tai liikuntakyvyn, oli aluksi shokeeraava. Onneksi kuitenkin sairaus on pysynyt hyvin hallinnassa.
MS-tauti aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten uupumusta, spastisuutta, tasapaino- ja tuntohäiriöitä, koordinaation häiriöitä, näköongelmia ja ajattelun hankaluutta.
– Minulla vasemman puolen ensioireiden jälkeen sairaus on ilmennyt ajoittaisena väsymyksenä. Omalla kohdallani sairaus ei ole ollut vaikea, eikä ennustekaan ole huono.
– Yhtään pahenemisvaihetta ei ole kymmenen vuoden aikana ollut, Saarinen sanoo.
Kilpaurheilu on pitänyt Saarista hyvässä kunnossa ja monipuolinen liikunta on säilynyt hänen elämässään kilpaurheilun päätyttyäkin.
Parin vuoden kuluttua diagnoosista Saarinen pohti, miten voisi ehkäistä taudin etenemistä vielä tehokkaammin. Hän oli jo alun perin saanut sairauteensa lääkkeen sekä suosituksen D-vitamiinin käytöstä.
– Löysin Paula Heinosen koulutusohjelman ja lähdin opiskelemaan funktionaalista lääketiedettä. Tiedon lisääntyessä kiinnitin enemmän huomiota sairauden kokonaisvaltaiseen hoitoon. Ymmärsin laajemmin muun muassa sen, miten syömäni ruoka, suoliston ja maksan kunto, stressi, kehon tulehdus tila sekä fyysinen ja henkinen kuormitus vaikuttavat terveyteeni.
Oli pysähtymisen paikka! Saarinen korjasi energitasapainoaan elämäntavoilla, ruokavaliolla sekä ravintolisillä.
– Ruokavaliosta jätin aluksi pois kokonaan maitotuotteet ja gluteenin. Pyrin lisäämään entistä enemmän värejä lautaselleni. Jätin pois myös aiempia luottamustehtäviäni ja otin enemmän aikaa itselleni. Liikunta muokkautui sellaiseksi, josta saatoin entistä helpommin palautua. Vointini parani monen asian yhteisvaikutuksesta, hän sanoo.
Saarinen opiskeli funktionaalista lääketiedettä aluksi omaksi hyödykseen. Mutta koulutuksen aikana hänestä alkoi tuntua siltä, että hän tästä voisi tehdä ammatin. Halu auttaa korostui. Hänestä tuli funktionaalisen lääketieteen ravintovalmentaja® 2019. Hän työskentelee nykyisin Oloni-klinikalla Turussa. Osittain hän toimii myös sosionomina kehitysvammaisten parissa. Saarisen asiakkaina on muun muassa kilpirauhasen toimintahäiriöistä, reumasta, MS-taudista ja diabeteksesta kärsiviä.
– Yleensä vastaanotolla pyrimme pureutumaan autoimmuunisairauksien taustatekijöihin. Piirrän asiakkaideni kanssa aikajanan siitä, mitä hänelle on tapahtunut vuosien varrella. Näin pyrimme pääsemään juurisyiden äärelle.
– Vastaanotolla ei perehdytä vain ravinto asioihin, vaan käydään läpi kokonaisvaltaisesti asiakkaan elämäntapoja, henkistä jaksamista, stressitasoa ja fyysistä rasitusta. Samalla pohditaan, millaiset muutokset olisivat hänen elämässään tarpeellisia. Ravintovalmennus on aina yksilöllistä, asiakkaan tilanteesta ja tarpeesta lähtevää hoitoa, toteaa Saarinen.
Artikkeli Luontaisterveys lehdestä 10/2022
Teksti: Merja Kiviluoma
