Olli Posti ja Galileo-tärinälaite
ti marrask. 07 16:13:00 2023
Olen viime kuukausina testaillut monenlaista, ja kaverien kysellessä ”mikä on toiminut parhaiten”, vastaan, että Galileo on ollut tuntuvin juttu. Saan siitä selkeästi energisyyttä ja hyvää mielialaa loppupäivälle.
Eräänä päivänä toin paikalle kavereita, ja kävimme perus treeniohjelman läpi yhdessä, kukin aina vuorollaan yhden liikkeen. Yksi kavereista sanoi, että sen jälkeen on ollut fiilis treenata kaikenlaista muutakin; se jotenkin ”herätti” kehon. Toinen frendi, joka ryhtyi käymään Galileossa somepostausteni myötä, sanoi, että pitkään vaivannut käsivaiva parani:
”Olen aika alussa vielä, viisi treenikertaa takana. Olen huomannut saman coren vahvistumisen josta puhuit. Se on tuntunut jotenkin tosi hyvältä. Ryhti on myös tämän myötä parantunut. Pidän myös siitä, että palautuminen hoituu treenaamisen yhteydessä siinä samalla ja samantien.
Tosi iso asia on myös 1,5v kipeänä olleen olkapäävamman kuntoutuminen. Se ei vielä ole ihan ennallaan, mutta huimasti parempi. Liikeradat laajentuneet paljon ja kivut vähentyneet. Huikeaa siinäkin mielessä, ettei mikään muu ole auttanut (ei edes akupunktio). Eli tyytyväisinä mielin täällä odotan seuraavaa treenikertaa.😊”
Kun aloin käymään Galileossa, ensimmäiset treenikerrat olivat ohjattuja, jotta asennot menevät oikein. Sen jälkeen olen käynyt omatoimisesti, mikä on edullisempaa.
Treeni on tavallista salitreeniä lyhyempi, eikä vaadi varsinaista alkuverryttelyä tai edes treenivaatteita. Galileo-harjoitus hellii ylirasittunutta hermostoa, säästää kehoa ja aikaa – eikä juurikaan edes hikoiluta. Silti nestettä kuluu paljon, koska kropassa alkaa tapahtumaan, aina hienoimpia hiussuonia myöten. Minulla kuluu 20-30 minuutin mittaisen tärinätreenin aikana vähintään litra Olonin suodatettua vettä, parhaimmillaan miltei parikin litraa. Treenin jälkeen tulee toisinaan kova nälkä, mistä huomaan, että keho on saanut jonkinlaisen kasvuimpulssin.
Mikä ihmeen tärinälevy?
Tärinälaitteita sinänsä olen fanittanut melkein siitä asti, kun kaikenlainen ”biohakkerointi” alkoi kiinnostamaan. Laitan mielessäni tärinälaitteen vähän samaan kategoriaan kuin trampoliinilla hyppiminen ja luonnonvesissä uiminen. Kun uit järvessä yli 15 minuuttia, ja palaat rantaan, huomaat, että pystyt tai jopa tekee mieli spurtata kovaa, vaikka muuten olisi ollut vähän vetämätön olo. Keho näyttääkin erilaiselle. Kokeilepa ottaa itsestäsi valokuva ennen veteen menoa, ja 20 minuutin järvessä polskuttelun jälkeen. Siinä on jotain taikaa, kun kehon kaikki nesteet ja solut tulevat todella liikutetuiksi. Keho jotenkin ”aukeaa”, ja uskon, että liikunnan hyödyistä jopa suurin osa liittyy juuri tähän: kansankielessä sanotaan, että ”nesteet lähtee liikkeelle.” Tärinälevy antaa tähän ehkä kaikkein tehokkaimman vaikutuksen.
Ihmisessä on monin verroin enemmän lymfanestettä kuin verta. Veri vie happea ja ravintoaineita soluihin; lymfakierto vastaa jätteidenpoistosta. Etenkin lymfaneste vaatii liikkuakseen liikettä, koska sillä ei ole apunaan sydämen kaltaista ”pumppua”. Ilman liikettä olo on kirjaimellisesti tukkoinen. Tärinälevy lienee tehokkain keino saada sisuskaluihin vauhtia ja ”tukokset auki”, vaikkapa kesken istumisvoittoisen työpäivän. Pitkällä kävelyllä on toki kiva käydä, kunhan miljöö tarjoaa kauneutta liikennekaaoksen sijaan. Tärinälevyllä voi tarvittaessa säästää aikaa (ja ruuhka-aikaan hermoja).
Kun puhutaan painonhallinnasta, pitäisi puhua siitä nimenomaan jätteidenpoisto-operaationa. Kun joku alkaa harrastamaan joogaa tai vaikka telinevoimistelua, huomaatko, mitä heidän painolleen tuppaa tapahtumaan?
Eikä tämä vaadi edes dieettiä tai kalorien rajoittamista. Kehon vääntely ja kääntely auttaa suoraan siinä, mikä lienee painonhallinnan kannalta tärkeintä, eli aineenvaihduntajätteiden ja muiden kuona-aineiden tehokas poistuminen.
Tärinälevy vaikuttaa luonnollisesti luustoon[1,2], koska luu tarvitsee juurikin tärinää. Moni asiantuntija sanoo, että jos meinaat ehkäistä osteoporoosia, kävele välillä niin, että isket jalkaa maahan liioitellun voimakkaasti.
Tärinälaitteen idea tulee pitkälti siitä, kun Neuvostoliitossa pohdittiin avaruusohjelman alkuaikoina, kuinka säilyttää kosmonauttien luuntiheyttä ja lihasvoimaa painottomuudessa. Nykyruokavaliolla ja -elämäntyylillä aikuinen saattaa menettää luuntiheyttä prosentin tai muutaman verran vuodessa keski-iän jälkeen. Avaruuden painottomuudessa luun surkastuminen on yli kymmenen kertaa nopeampaa, joten ongelmaan on täytynyt etsiä ratkaisuja.
Luuntiheyttä ja -laatua (voimakkuutta, kestävyyttä, joustavuutta) kannattaa helliä liikunnalla läpi elämän. Tehokkainta on tärähtely. Jos lihas kasvaa, kun sitä haastaa, myös luu vahvistuu, kun sitä vääntää, kääntää ja kolistelee sopivasti. Jooga on tässäkin tehokasta – mutta yhtälailla mallia voi katsoa lasten leikeistä. Milloin olet viimeksi kirmannut kilpaa pallon perään tai spurtannut riemusta kiljuen ylä- ja alamäkeen? Kierinyt nurmella ja heittänyt kuperkeikkaa? Tärinälaite saattaa olla tässäkin tehokkain apuväline, jos aika on kortilla, tai tahtoo välttää ylikuormittavan treenin riskejä. Helpoin ilmaisversio lienee lapsuuden liikuntatunnilta tutut haarahypyt!
Katso, kuinka Herra Rock hyppii uhkaavan näköisesti päkijöillään niin, että lihakset hytkyvät näkyvästi. Ota haltuun tuo aggressiivinen hyppely, painoa jalalta toiselle vaihdellen. Tunne, miten kivalle se tuntuu koko kehossa. Kuvittele olevasi saalista vaaniva kissapeto lähdössä kovaan juoksuun – ja koe, miten mahtavalle tuntuu ponnahtaa siitä vaikka kymmenen metrin täyteen kiihdytykseen. Räjähtävä rentous; sama, mitä tärinätreeni opettaa:
Tärinälevy ei ole pelkkää lihasten[3-12] ja muiden tukikudosten vahvistumista tai tasapainon[13-18] parantumista, vaan myös rentoutusta ja palautumista. Muistan, kun pienenä tenniskisoissa piti käydä ”palauttavalla lenkillä” eli äärimmäisen hidastahtisella hölköttelyllä ottelun jälkeen, jotta saa maitohappoja pois lihaksista ennen seuraavaa peliä. Tärinälevyn sanotaan tekevän samaa vielä tehokkaammin, niin ettei edes maratoonareiden tarvitse olla hapoilla seuraavana päivänä. Sama on huomattu jopa hevosissa: kilpahevoset palautuvat tärinällä tehokkaammin.
Henkisissä piireissä sanotaan, että lasten leikeissä tulee runsaasti voimakkaita kontakteja maahan – ja tämä muun muassa ”maadoittaa”, eli tuo pois huolimielestä kehoon ja olemassaolon inherenttiin ihanuuteen. Kuten leikki ja muu rellestäminen, myös tärinälevy kohottaa oksitosiinia, endorfiineja, serotoniinia ja muuta sellaista, mikä helpottaa haitallista stressiahdistusta.
Miksi juuri Galileo?
Kun vertailen tärinälevyjen speksejä, huomaan, että jämerärakenteinen Galileo on omassa kastissaan sen tuottamien G-voimien osalta, rakenteen kestävyyttä unohtamatta. Galileo on klinikka-tason laite, jota on tutkittu enemmän kuin muita tärinävehkeitä yhteensä.
Tällä videolla Olonin perustaja Mona Mäkinen kertoo, kuinka Galileon patentoitu liikerata on suunniteltu matkimaan luonnollista kävelyä:
Videolta poimittua:
- Kosmonauteilla on nykyään avaruudessa mukanaan juurikin Galileo.
- Mona on tehnyt melkein vuosituhannen alusta asti yhteistyötä saksalaisen Novotecin kanssa, joka kehitti laitteen ja patentoi sen vuonna 1997.
- Galileosta eivät aikoihin tienneet juuri muut kuin saksalainen tutkimuslaitos ja Venäjän avaruusohjelma. Nykyäänkin tunnetumpia ovat amerikkalaiset ja australialaiset laitteet, jotka tosin ovat heikkotehoisempia, eikä niitä ole hyväksytty lääkinnällisiksi laitteiksi.
- Parantaa aineenvaihduntaa, verenkiertoa[19,20] ja hormonitoimintaa[21,22].
Lisää hapenottokykyä, vahvistaa luita ja niveliä.
Lievittää tulehdusta, stressiä, kipuja[23,24] ja jännityksiä.
Antaa virkeyttä ja parantaa keskittymiskykyä.
(TOSIN samat voisi sanoa vaikkapa tanssista ja telinevoimistelusta: joka tapauksessa kannattaa suosia rakkaita harrastuksia ja sosiaalisiakin leikkejä joista pitää; ehkä antaa mahdollisuus sellaisillekin, mistä ei aluksi pidä)
- Galileo-laitetta käytetään lapsettomuuden hoidossa Euroopassa, sekä vaihdevuosioireisiin – koska se vaikuttaa suotuisasti hormoneihin.
- Laulajat käyvät Galileo-hoidossa: hapenottokyky, keuhkojen lihasten ja äänihuulien aktivointi ja verisuonittuminen.
- Galileon ”keinulauta-tärinä” on oikeaoppinen luustolle ja nivelille, vahvistaen ilman haitallista nivelrasitusta. Yhtä voimakkaaseen tasatärinään verrattuna Galileon keinulautaliike aiheuttaa nivelille noin puolet vähemmän rasitusta. European Congress of Biomechanicsin mukaan Galileo-treenin aiheuttama rasite polville ja lanteille on jopa hellempi kuin kävelyn aiheuttama.
- 2-osainen vaikutus lihaksistoon: vahvistaa JA samaan aikaan vapauttaa / laukaisee lihasjännitteitä. Myös notkeus, liikkuvuus.[25-29]
- Markkinoilla on monenlaista tärinälaitetta; ne ovat nousseet jopa trendiksi. Galileo on luokiteltu lääkinnäilliseksi laitteeksi myös Suomessa, muttei ole KELA-korvauksen piirissä. Tosin fysioterapeutit voivat täälläkin käyttää laitetta osana kuntoutusta, johon voi saada korvausta.
- Galileon hertsitaajuus on rajoitettu 30 värähdykseen sekunnissa. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, ettei terveys ehkä pidemmän päälle hyödy tätä ärhäkämmistä taajuuksista, vaan nopeammasta tärinästä voi tulla jopa haittavaikutuksia.
- Kun verenkierto tehostuu suoliston ja vatsa-suolipeitteiden alueella, saa safkasta enemmän irti.
- Saattaa kiinteyttää ihoa, jota on jokatapauksessa hyvä jumpata – myös kasvoja. Tai hieroa. Galileo aktivoi myös tätä suurinta elintämme.[20]
- Kuntoutus[30,31], ja liikeratojen laajeneminen.
Fysioterapiassa kuntoutuminen nopeutuu jopa monikymmenkertaisesti, kun Galileo on mukana prosessissa. - Aktivoi jopa 97% lihassäikeistä – myös tahdosta riippumattomat lihakset.
- Nopea palautuminen kovista treeneistä tai kilpailusta: erityisesti maratoonarit
- Ei ylikuormita niveliä[36], joten sopii myös liikuntarajoitteisille.
Kun liikerata on oikea, ei tärinä aiheuta haitallista rasitusta nivelille tai rangalle.
Saksalaiset insinöörit kauhistuivat, kun Mona otti välillä tukea portaiden kaiteesta kävellessään tärinälaitetehtaan kerroksesta toiseen. He ymmärtävät, miten tärkeää tasapainon ja koordinaation kehitykselle on liikkua ilman tukivälineitä. Galileolaitteen rakentajat eivät nojaile kaiteisiin, vaan tasapainoilevat mahdollisimman paljon omilla jaloillaan ilman tukea.
- käyttökohteet: hyvinvointihifistely, huippu-urheilu ja ”lääkinnälliset”[37-42] tarkoitukset, kuten kuntoutus
- Harjoittaa tehokkaasti vartalon syviä lihaksia: niitä, jotka pitävät meitä pystyssä ja tuovat hyvän ryhdin[32] ja kehonhallinnan[33-35]. Ammoisina aikoina nämä lihakset pysyivät tikissä tekemällä sellaisia liikkeitä, mitä ei pysty täysin hallitsemaan. Nykyään moni kävelee lähinnä tasaisella, jos lainkaan. Sauvakävely voi olla ihan hyvä, mutta mene lisäksi edes joka toinen päivä ilman sauvoja metsään tai muuhun haastavampaan maastoon. Ihmisen kuuluu päästä / joutua käyttämään aisteja, vaistoja ja refleksejä. Luonnossa pitää välillä nopeasti reagoida oksaan tai kiven vierähdykseen jalan alla.
Kaikki hauskat fyysiset leikit haastavat nimenomaan refleksejä: nopeaa reagointia yllättäviin tilanteisiin. Lumikasan päällä tasapainoilu, futismaalivahtina kovaa tulevien pallojen torjuminen…
Kun näissä syvissä, tahdosta riippumattomissa ”refleksilihaksissa” on hyvä verenkierto, sydän ja keuhkot toimivat paremmin, koko aineenvaihdunta toimii, ravinto imeytyy… Tämäkin selittää osaltaan sitä, miksi niin moni huomaa olotilan parantumista jo yhden Galileo-hoitokerran jälkeen.
Hyppää kymmenen pientä hyppyä, vaikka työpäivän alussa. Se on hauskaa! Sitä kykyä ei kannata menettää.
Onko se turvallista?
On, jos pomppiminen on. Galileo-treenit aloitetaan aina ohjatusti, ja klinikalla ollaan tarkkoja, ettei tietyissä tilanteissa treeniä suositella. Isompia G-voimia voi syntyä vaikkapa Parkour-harrastuksessa. Kaikille ei voi suositella korkealta maahan hyppäämistä, ja Galileota ei suositella jos on raskaana tai kipeänä.
Aivot on suunniteltu kestämään alhaalta tulevaa tärähdystä: juokseminen, puun oksalta maahan pudottautuminen… Jalkapallon puskeminen tulee sen sijaan oudommista suunnista. Jos vertaa[43] tavallisempiin tärinälevyihin, Galileo-tärinän vaikutus päähän on puolet pienempi. Joidenkin arvioiden[44] mukaan jopa kävellessä saattaa altistua isommille tärähdyksille.
Lauri Tähkän Elonkerjuu-bändistä aikanaan tutuksi tullut Johanna Koivu kehuu tässä juurikin laitteen turvallisuutta:
Mitä tehdä, jos kiinnostuin aiheesta?
Kuulemma ainakin Fressi-kuntokeskuksissa saattaa olla Power Plate -nimisiä tärinälaitteita, joita saa testata ilmaiseksi kahden viikon ajan. Myös Olonilla voi käydä ihmettelemässä aihetta ja kyselemässä lisää. Oloni-klinikoita on Suomessa vasta kaksi kappaletta: alkuperäinen paikka Turussa juna-aseman lähellä, ja nykyään myös pääkaupungissa Ruoholahden metroaseman takana. Jos haluat 35 euroa maksavan ensimmäisen treenikerran ilmaiseksi, mainitse varauksen yhteydessä ”ollinblogi”. Laitteita on kummallakin klinikalla vain yksin kappalein, joten aika täytyy varata etukäteen Olonin sivulta tai paikan päältä.
Onneksi on myös minimalistisempia keinoja saada samansuuntaista energisyyttä. Eräs menestyjäkaveri kertoi aloittavansa työpäivän tekemällä sata nopeaa hyppyä, sellaista pientä ja nopeaa, kuin hyppisit hyppynarulla.
Hyppynaru on erinomainen idea myös: Rockyn salainen ase toimii edelleen. Jos lähelläsi on kiipeilypuu, kiipeä sinne ja tule alas, niin johan ajatus luistaa. Tai mikä missäkin tilanteessa toimii. Muistelen aina lämmöllä, miten kivaa kotikaupungissani Joensuussa oli opiskella, kun ympäristö houkutteli aina ulos leikkimään, haahuilemaan, pyöräilemään, makoilemaan kaltevalla nurmella pää alaspäin kehoa hytkytellen ja venytellen… Asfalttinen ympäristö ei tee samaa, mutta silti voin ottaa muutaman haarahypyn ja käännellä kroppaa vaikka joogamatolla. Toisaalta myös pääkaupungin kaduilla voi olla jotain, minkä päälle hypätä ohikulkiessa, tai tehdä muuta pikku ”parkouria” ohimennen. Koskaan ei kannata jättää käyttämättä tilaisuutta kaiteilla tasapainoiluun, kunhan pudotus on siedettävä.
Kun kokeilet Galileo-laitetta kaverin kanssa niin, että toisen tehdessä liikettä toinen huilaa ja juo vettä, huomaat, että se on todella hauska leikkilaite. Luulen, että lapset saattaisivat tykätä tästä melkein yhtä paljon kuin trampoliinista.
Tärinästä vielä
Mitä Taylor Swift tekee, kun elämä tuo vastaan harmeja? Shake It Off:
Sama tapa on nisäkkäillä, jotka selviävät rimaa hipoen pelottavasta ajojahdista tai muista läheltäpiti-tilanteista. Kovan suorituksen kerryttämät kortisolit pitää sheikata pois, jottei taistele-tai-pakene-tila muodostu uudeksi normaaliksi. Jopa jääkarhu purkaa stressit tärisyttämällä kehoa. Kyllä, ravintoketjun kuninkaallakin on stressiä. Se pitää päästää ulos!
MariaNordin-näkökulmasta voi todeta, että tunteet varastoituvat kehoon. Traumoja voi käsitellä psykoanalyysin keinoin – mutta lisäksi kannattaa sheikata kehoa. Nykyään on olemassa TRE-nimistä traumaterapiaa, jossa kehoa täristämällä puretaan sinne jääneitä huolia pois: ”kehon syviin lihaksiin ulottuva värinä auttaa ihmistä vapautumaan erilaisista stressaavista ja jopa traumaattisista tilanteista, jotka pitempään kestäessä saattavat jäädä kehoon pysyviksi lihasjännityksiksi ja kivuiksi.”
Tiesitkö, että kaltoinkohdelluimmilla kansoilla on tyypillisesti paras huumorintaju? Tämä selviää huumoriprofessori Melvin Helitzerin kirjasta. Mitä huumori saa aikaan? Naurua. Mitä nauru on? Se on fyysisiä ja henkisiä jännitteitä purkavaa tärinää.
Värinä on siis vapautumista ja palautumista, mutta se on myös valmistautumista. Eräs kuuluisa ravintoguru on nähty Supermarketissa tekemässä tärinäharjoitusta saadakseen oikeat hormonit liikkeelle ja muutenkin keho-mieli toivottuun tilaan tärkeää kuvaussuoritusta varten:
Nähdessäni Super-Vellua terveysjuhlien tanssilattialla, huomaan hänen tekevän salsasta tuttuja sheikkaus- ja jopa tärinäliikkeitä. Tanssihan on kehon hytkyttelyä, heiluttelua – ja joskus jopa tärinä- ja nauruterapiaa.
Kaikkien kannattaa osata leikkiä, hyppiä, spurtata, tanssia, nauraa ja naurattaa toisia. Lisäksi kerran-pari viikossa saattaa tarkoin suunniteltu tärinätreeni tehdä jonkinasteisia ihmeitä.
Kirjoittanut: Olli Posti, olliposti.fi
VIITTEET
[1] Oluwagbemiga O. Dade, Matthews, Philip J. Agostinelli, Frances K. Neal, Seun O. Oladipupo, Rebecca M. Hirschhorn, Alan E. Wilson, JoEllen M. Sefton (2022). Systematic review and meta-analyses on the effects of whole-body vibration on bone health. Complementary Therapies in Medicine. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0965229922000139
[2] Gusi N, Raimundo A, Leal A (2006). Low-frequency vibratory exercise reduces the risk of bone fracture more than walking: a randomized controlled trial. BMC Musculoskeletal Disorders. https://bmcmusculoskeletdisord.biomedcentral.com/articles/10.1186/1471-2474-7-92
[3] Bosco C, Cardinale M, Colli R, Tihanyi J, von Duvillard SP, Viru A (1999). The Influence of Whole-Body Vibration on the Mechanical Behaviour of Skeletal Muscle. Clinical Physiology. https://www.researchgate.net/publication/237383008_The_influence_of_whole_body_vibration_on_the_mechanical_behaviour_of_skeletal_muscle
[4] Bosco C, Cardinale M, Tsarpela O, Colli R, Tihanyi J, Ducillard C, Viru A (1998). The Influence of Whole Body Vibration on Jumping Performance. Biology of Sport. https://www.researchgate.net/publication/229070915_The_influence_on_whole_body_vibration_on_jumping_performance
[5] Min SK, Lee K, Lim ST (2021). The effect of whole body vibration on the sprint ability of Korean national bobsled and skeleton athletes. PLOS One. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8500410/pdf/pone.0258353.pdf
[6] Osawa Y, Oguma Y, Ishii N (2013). The effects of whole-body vibration on muscle strength and power: a meta-analysis. Journal of Musculoskeletal and Neuronal Interactions. https://www.ismni.org/jmni/pdf/53/14OSAWA.pdf
[7] Amonette, William E.; Boyle, Mandy; Psarakis, Maria B.; Barker, Jennifer; Dupler, Terry L.; Ott, Summer D. (2015). Neurocognitive responses to a single session of static squats with whole body vibration. Journal of Strength and Conditioning Research. https://journals.lww.com/nsca-jscr/Fulltext/2015/01000/Neurocognitive_Responses_to_a_Single_Session_of.12.aspx
[8] Manimmanakorn N, Hamlin MJ, Ross JJ, Manimmanakorn A (2014). Long-term effect of whole body vibration training on jump height: meta-analysis. Journal of Strength and Conditioning Research. https://journals.lww.com/nsca-jscr/Fulltext/2014/06000/Long_Term_Effect_of_Whole_Body_Vibration_Training.30.aspx
[9] Bosco C, Colli R, Introini E, Cardinale M, Tsarpela O, Madella A, Tihanyi J, Viru A (1999). Adaptive responses of human skeletal muscle to vibration exposure. Clinical Physiology and Functional Imaging. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1046/j.1365-2281.1999.00155.x
[10] Russo CR, Lauretani F, Bandinelli S, Bartali B, Cavazzini C, Guralnik JM, Ferrucci L (2003). High-frequency vibration training increases muscle power in postmenopausal women. Physical Medicine and Rehabilitation. https://www.archives-pmr.org/article/S0003-9993(03)00357-5/fulltext
[11] Harbrecht E (2002). Weight training with the Galileo2000 in youth top-volleyball. Thesis University Berlin. https://www.galileo-training.com/de-english/literature-download.html?f=292.pdf
[12] D J Cochrane, S R Stannard. Acute whole body vibration training increases vertical jump and flexibility performance in elite female field hockey players. British Journal of Sports Medicine. https://bjsm.bmj.com/content/39/11/860
[13] Saila Torvinen, Pekka Kannus, Harri Sievänen, Tero A.H. Järvinen, Matti Pasanen, Saija Kontulainen, Teppo L.N. Järvinen, Markku Järvinen, Pekka Oja, Ilkka Vuori (2002). Effect of a vibration exposure on muscular performance and body balance. Randomized cross-over study. Clinical Physiology and Functional Imaging. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1046/j.1365-2281.2002.00410.x
[14] Ramona Ritzmann , Andreas Kramer, Sascha Bernhardt, Albert Gollhofer (2014). Whole Body Vibration Training – Improving Balance Control and Muscle Endurance. PLOS One. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0089905
[15] Kyoungjin Lee, Seungwon Lee, Changho Song (2013). Whole-Body Vibration Training Improves Balance, Muscle Strength and Glycosylated Hemoglobin in Elderly Patients with Diabetic Neuropathy. The Tohoku Journal of Experimental Medicine. https://www.jstage.jst.go.jp/article/tjem/231/4/231_305/_article
[16] S. I. Spiliopoulou, I. G. Amiridis, G. Tsigganos, D. Economides, E. Kellis (2010). Vibration Effects on Static Balance and Strength. International Journal of Sports Medicine. https://www.thieme-connect.de/products/ejournals/abstract/10.1055/s-0030-1249618
[17] Gusi N, Parraca JA, Olivares PR, Leal A, Adsuar JC (2010). Tilt vibratory exercise improves the dynamic balance in fibromyalgia: A randomized controlled trial. Arthritis Care & Research. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/acr.20180
[18] Cheung WH, Mok HW, Qin L, Sze PC, Lee KM, Leung KS (2007). High-frequency whole-body vibration improves balancing ability in elderly women. Physical Medicine and Rehabilitation. https://www.archives-pmr.org/article/S0003-9993(07)00258-4/fulltext
[19] K. Kerschan-Schindl, S. Grampp, C. Henk, H. Resch, E. Preisinger, V. Fialka-Moser, H. Imhof (2008). Whole-body vibration exercise leads to alterations in muscle blood volume. Clinical Physiology and Functional Imaging. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1046/j.1365-2281.2001.00335.x
[20] Paula K. Johnson, J. Brent Feland, A. Wayne Johnson, Gary W. Mack, Ulrike H. Mitchell (2014). The Effect of Whole Body Vibration on Skin Blood Flow and Nitric Oxide Production. Journal of Diabetes Science and Technology. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4764225/
[21] Elmantaser M, McMillan M, Smith K, Khanna S, Chantler D, Panarelli M, Ahmed SF (2012). A comparison of the effect of two types of vibration exercise on the endocrine and musculoskeletal system. Journal of Musculoskeletal and Neuronal Interactions. https://www.ismni.org/jmni/pdf/49/04ELMANTASER.pdf
[22] Carmelo Bosco, M. Iacovelli, O. Tsarpela, M. Cardinale, M. Bonifazi, J. Tihanyi, M. Viru, A. De Lorenzo & A. Viru (2000). Hormonal responses to whole-body vibration in men. European Journal of Applied Physiology. https://link.springer.com/article/10.1007/s004210050067
[23] Borja del Pozo-Cruz, Miguel A Hernández Mocholí, Jose C Adsuar, Jose A Parraca, Inmaculada Muro, Narcis Gusi (2011). Effects of whole body vibration therapy on main outcome measures for chronic non-specific low back pain: a single-blind randomized controlled trial. Journal of Rehabilitation Medicine. https://medicaljournalssweden.se/jrm/article/view/16264
[24] T. S. Kaeding, A. Karch, R. Schwarz, T. Flor, T.-C. Wittke, M. Kück, G. Böselt, U. Tegtbur, L. Stein (2017). Whole-body vibration training as a workplace-based sports activity for employees with chronic low-back pain. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/sms.12852
[25] Karatrantou K, Gerodimos V, Dipla K, Zafeiridis A (2013). Whole-body vibration training improves flexibility, strength profile of knee flexors, and hamstrings-to-quadriceps strength ratio in females. Journal of Science and Medicine in Sport. https://www.jsams.org/article/S1440-2440(12)01099-7/fulltext
[26] Cochrane D (2013). The sports performance application of vibration exercise for warm-up, flexibility and sprint speed. European Journal of Sport Science. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17461391.2011.606837
[27] Burns PA, Beekhuizen KS, Jacobs PL (2004). Acute Effects of Whole-Body Vibration on Lower Body Flexibility and Strength. Miami University School of Medicine. https://www.galileo-training.com/de-english/literature-download.html?f=370.pdf
[28] Osawa Y, Oguma Y (2013). Effects of vibration on flexibility: a meta-analysis. Journal of Musculoskeletal and Neuronal Interactions. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24292614
[29] J. B. Feland, M. Hawks, J. T. Hopkins, I. Hunter, A. W. Johnson, D. L. Eggett (2010). Whole Body Vibration as an Adjunct to Static Stretching. International Journal of Sports Medicine. https://www.thieme-connect.de/products/ejournals/abstract/10.1055/s-0030-1254084
[30] Gianutsos JG, Oakes LC, Siasoco V, Appelblatt S, Hamel J, Gold JT (2001). Motor rehabilitation of spinal cord dysfunction by means of whole body vibration. https://www.galileo-training.com/de-english/literature/l372/motor-rehabilitation-of-spinal-cord-dysfunction-by-means-of-whole-body-vibration.html
[31] Chanou K, Gerodimos V, Karatrantou K, Jamurtas A (2013). Whole-Body Vibration and Rehabilitation of Chronic Diseases: A Review of the Literature. Journal of Sports Science and Medicine. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3737877
[32] Rees SS, Murphy AJ, Watsford ML. Effects of whole body vibration on postural steadiness in an older population. Journal of Science and Medicine in Sports. https://www.jsams.org/article/S1440-2440(08)00069-8/fulltext
[33] Olivier Bruyere, Marc-Antoine Wuidart, Elio Di Palma, Margaret Gourlay, Olivier Ethgen, Florent Richy, Jean-Yves Reginster (2005). Controlled whole body vibration to decrease fall risk and improve health-related quality of life of nursing home residents. Physical Medicine and Rehabilitation. https://www.archives-pmr.org/article/S0003-9993(04)01160-8/fulltext
[34] Anne Krause, Kyungsoo Lee, Daniel König, Michael Faist, Kathrin Freyler, Albert Gollhofer, Ramona Ritzmann (2022). Six weeks of whole-body vibration improves fine motor accuracy, functional mobility and quality of life in people with multiple sclerosis. PLoS One. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0270698
[35] Yang F, Munoz J, Han LZ, Yang F (2017). Effects of vibration training in reducing risk of slip-related falls among young adults with obesity. Journal of Biomechanics. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0021929017301859?via%3Dihub
[36] Ines Kutzner, Philipp Damm, Hendrik Schulze, Georg Bergmann (2013). Loading of The Knee and Hip Joint During Whole Body Vibration. European Congress of Biomechanics. http://stimdesigns.com/Research/Common/ResearchFactSheet7.pdf
[37] Kemertzis MA, Lythgo ND, Morgan DL, Galea MP (2008). Ankle Flexors Produce Peak Torque at Longer Muscle Lengths after Whole-Body Vibration. Medicine & Science in Sports & Exercise. https://journals.lww.com/acsm-msse/Fulltext/2008/11000/Ankle_Flexors_Produce_Peak_Torque_at_Longer_Muscle.15.aspx
[38] Collado-Mateo D, Adsuar JC, Olivares PR, Del Pozo-Cruz B, Parraca JA, Del Pozo-Cruz J, Gusi N (2015). Effects of Whole-Body Vibration Therapy in Patients with Fibromyalgia: A Systematic Literature Review. Evidence-Based Complementary and Alternative Medicine. https://www.hindawi.com/journals/ecam/2015/719082
[39] Rauch F (2009). Vibration therapy. Developmental Medicine & Child Neurology. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1469-8749.2009.03418.x
[40] Crewther B, Cronin J, Keogh J (2003). Gravitational forces and whole body vibration: implications for prescription of vibratory stimulation. Physical Therapy in Sport. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1466853X03001391
[41] Xiaoye Cai, Guoping Qian, Siyuan Cai, Feng Wang, Yingjuan Da, Zbigniew Ossowski (2003). The effect of whole-body vibration on lower extremity function in children with cerebral palsy: A meta-analysis. PLoS One. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0282604
[42] Roberto Bonanni, Ida Cariati, Cristian Romagnoli, Giovanna D’Arcangelo, Giuseppe Annino, Virginia Tancredi (2022). Whole Body Vibration: A Valid Alternative Strategy to Exercise? Journal of Functional Morphology and Kinesiology. https://www.mdpi.com/2411-5142/7/4/99
[43] Andrew Abercromby, William Amonette, Charles Layne, Brian McFarlin, Martha Hinman, William Paloski (2007). Vibration Exposure and Biodynamic Responses during Whole-Body Vibration Training. Medicine & Science in Sports & Exercise. https://journals.lww.com/acsm-msse/Fulltext/2007/10000/Vibration_Exposure_and_Biodynamic_Responses_during.16.aspx
[44] Rohlmann A, Schmidt H, Gast U, Kutzner I, Damm P, Bergmann G (2014). In vivo measurements of the effect of whole body vibration on spinal loads. European Spine Journal. https://link.springer.com/article/10.1007/s00586-013-3087-8
