Purentaelimistön häiriöt oireilevat monin tavoin - Oloni-klinikka

Blogi

Minun Oloni -blogi on terveys- ja hyvin­vointi­ammattilaisten pitämä blogi

Purentaelimistön häiriöt oireilevat monin tavoin

Purentaelimistön toimintahäiriö voi olla lihas- ja nivelperäinen, mutta myös stressin ja vanhojen traumojen aiheuttama. Sopivan hoitomuodon valinta auttaa potilasta.

Purentaelimistön toimintahäiriö (TMD) voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten päänsärkyä, kasvokipua, niskakipua, tinnitusta ja korvien huminaa. Suun seudun lihasten jännitys voi aikaansaada purentalihasten ja kudosten kiputiloja sekä leukanivelten lonksumista. Taustalla voi olla yöllistä hampaiden narskutusta ja hampaiden aristamista. Joskus oireina voi olla huimausta jasilmäoireita.

- Purentahäiriöt ja niiden hoitaminen on hyvin moninainen vyyhti. Vaiva voi johtua hyvin monista asioista ja aiheuttaa koko joukon erilaisia oireita. Taustalla voi olla rakenteellisia asioita, joihin yleensä suositellaan erilaisia harjoituksia ja hoitokäsittelyitä, kiteyttää fysioterapeutti ja koulutettu hieroja Dennis Haglund Oloni-klinikalta. Hänen `työkalupakissaan´ on erilaisia hoitokäsittelytapoja ja helppoja harjoituksia, joilla asiakasta voidaan auttaa. Purentahäiriöiden kanssa on syytä käydä ensin hammaslääkärillä, joka voi suositella tarvittaessa esimerkiksi purentakiskoa.


Stressi ja purentahäiriöt

Haglund kertoo, että purentahäiriön taustasyy voi olla myös stressi, joka saa aikaan jännitteitä purentalihaksissa. Silloin tarvitaan stressinhallintakeinoja.

- Stressi on moninainen asia. Henkilön stressi voi aiheutua vaikkapa huonosta ravitsemuksesta ja aineenvaihduntahäiriöistä, mutta yhtä hyvin myös henkisestä paineesta. Vanhat vammatkin voivat vaikuttaa. Silloin hermosto on jäänyt stressitilaan, vaikka rakenteellisesti vikaa ei enää olisikaan.

Erilaiset rentoutumisharjoitukset, ryhtiä korjaavat liikkeet sekä hieronta ja nivelmobilisointi ovat tavallisia purentahäiriöiden hoidossa, mutta kroonisen stressin laukaisijana nekään eivät aina riitä. Tällöin yllä mainitut menetelmät voivat helpottaa oireita hetkeksi, mutta keho menee usein uudestaan puolustautumis- tai suojautumisasemiin alitajuisesti. Oireet palaavat ennalleen. Jos näin on, monet voivat hyötyä esimerkiksi Neurolize-menetelmästä ja kraniosakraaliterapiasta.

Erilaisilla harjoituksilla voidaankin tutkia aluksi sitä, alkaako asiakkaan keho rentoutua harjoituksilla vai ei. Jos näin ei tapahdu, keho kertoo että se kaipaa enemmän apua.


Harjoituksia vaivan mukaan

Hieronta ja hoitokäsittely kuuluvat luonnollisesti fysioterapeutin hoitotapoihin. Haglund suosii myös erilaisia harjoituksia.

- On olemassa pieniä harjoituksia, jotka vaikuttavat kehon hermojärjestelmään. Esimerkiksi silmien kautta pystymme rentouttamaan suurimman osan kehon lihaksista, myös niskalihaksia ja leuan lihaksia. Leukalihaksille löytyy myös pieniä harjoituksia, selvittää Haglund.

Fysioterapeutti Haglund sanoo perehtyvänsä aina ennen hoitolinjausta asiakkaansa mahdollisiin vanhoihin vammoihin ja stressitekijöihin, jotka ovat kenties aiheuttaneet pitkäaikaisen jännitystilan.

- Henkilö on voinut kokea autokolarin ja sen yhteydessä saanut aivotärähdyksen. Potilaalla voi olla taustalla vaikkapa synnytystraumoja tai henkisiä traumoja. Tällaiset tapahtumat vaikuttavat hermostoomme ja usein aiheuttavat lihasjännityksiä. Mielestäni tällaiset tekijät on syytä selvittää, sillä mikäli taustalla on traumoja, harjoitukset eivät välttämättä anna pitkäaikaista apua.

Tällaisiin taustasyihin hyviä käsittelyjä ovat kraniosakraaliterapia sekä sensomotorinen refleksiterapia, kuten Neurolize-menetelmä.


Koko keho huomioon

Haglund toteaa, että alkusyy purentahäiriöihin voi olla täysin muualla kuin leukalihaksissa. Henkilöllä on voinut olla nilkkavamma, käsivamma, selkävamma tms. Kaikki muut vammat voivat viime kädessä vaikuttaa leukalihaksiin. Kokonaisvaltainen lähestymistapa purentahäiriöihin on siten tarpeen.

Dennis Haglund korostaa ensimmäisen ja toisen niskanikaman vaikutusta kallon asentoon.
- Kallon asento on tärkeä juuri leukanivelille. Jos saamme vaikkapa jonkinlaisenfyysisen trauman, keho saattaa kompensoida vajaata liikerataa jollain tavalla. Ennemmin tai myöhemmin vaikutukset tuntuvat yläniskassa ja leuassa. Ravitsemus on tärkeä osa kokonaisterveyttä. Joskus harjoittelusta ja hoitokäsittelyistä ei saa kaikkea irti jos ravitsemuksessa on puutteita. Haglund sanoo, että erityisesti B-vitamiinit ovat tärkeät ravintoaineet tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Ne vaikuttavat suotuisasti hermoston toimintaan. Myös D-vitamiinilla on merkitystä lihastentoiminnassa. On myös ihmisiä, joilla on laaja-alaisempia ongelmia suoliston kanssa ja se vaatii kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa ja ravitsemusneuvontaa, hän toteaa.


Intohimona terveys

Fysioterapeutti Dennis Haglund, 34, toimii Oloni-klinikalla sekä Turussa että Helsingissä. Suomenruotsalainen fysioterapeutti asuu Espoossa ja on kotoisin Pohjanmaalta, Maalahdesta. Alalla hän on ollut 11 vuotta.

- Olen ollut Oloni-klinikalla työssä 1,5 vuotta. Valmistuin hierojaksi 2010 ja fysioterapeutiksi 2016. Olen tehnyt alan töitä koko tämän ajan.Tällä hetkellä opiskelen myös mikroravitsemusta. Koen hyvinvoinnin ja terveyden intohimokseni, hän sanoo.

Purentahäiriöt ovat kiinnostaneet fysioterapeuttia myös omakohtaisen kokemuksen vuoksi. Niin kauan kuin hän muistaa, hänellä on ollut erilaisia jännityksiä leuan alueella.

- En ole niinkään potenut päänsärkyä, mutta erilaisia jännityksiä on ollut paljon. Olen purrut hampaita öisin. Myös stressi on ollut eräs purentahäiriöiden taustatekijä.

- Näiden lisäksi minulla on ollut rakenteellisia syitä purentahäiriöihin. Taustallani on vanha jalkaterämurtuma, josta aiheutui erilaisia virheasentoja. Kehoni alkoi kallistua vasemmalle. Jalkateräni virheasento kertautui ylöspäin: lonkkaan, lantioon, selkärankaan, kalloon, leukaniveleen.

- Minun piti käydä läpi koko keho pureutuakseni syihin ja seurauksiin. Harjoittelin ja pyrin korjaamaan virheasentoja, mutta kolmen kuukauden kuntoutuksen jälkeen yksi nopea liike aiheutti jälleen virheasennon. Siten kraniosakraaliterapia ja Neurolize-menetelmä osoittautuivat itselleni hyviksi täydentäviksi hoitomuodoiksi, Haglund sanoo.

Tapahtumia jotka voivat johtaa traumaan ovat esimerkiksi:

  • Synnytyskomplikaatiot ja ongelmat raskauden aikana, ennenaikaisuus
  • Fyysiset vammat (luunmurtumat, lihasrevähdykset, nyrjähdykset, aivotärähdykset jne.)
  • Rankat emotionaaliset kokemukset ja ajanjaksot elämässä
  • Leikkaukset ja toimenpiteet
  • Fyysisen tai henkisen väkivallan kohteeksi joutuminen
  • Läheisen menettäminen

Dennis Haglund

Fysioterapeutti Dennis Haglund on hankkinut fysioterapeutin koulutuksen lisäksi tietotaitoa OMT- terapiasta, kraniosakraaliterapiasta, Neurolize-menetelmästa ja ravitsemuksesta.

- Terveys ja hyvinvointi inspiroivat minua. Siksi olen halunnut tutkia myös vaihtoehtoisia menetelmiä, jotka pohjautuvat ymmärrykseen hermostosta, neuromotoriikasta ja traumasta. Trauma voi johtua yksittäisestä isosta tapahtumasta tai se voi kehittyä pidemmän ajan kuluessa kuormituksen kasaantuessa. Trauma voi aiheuttaa stressireaktioita kehossa, ja jos stressitila jää päälle pidemmäksi aikaa, se voivat haitata muun muassa hermoston, lihasten ja nivelten toimintaa. Perinteiset fysioterapeuttiset hoitomuodot, kuten venyttely ja lihasharjoitus, eivät aina paranna vaivoja. Silloin tarvitaan erilaisia lähestymistapoja, jotka huomioivat stressin ja vanhat traumat.

Artikkeli Luontaisterveys lehdestä 10/2021
Teksti: Merja Kiviluoma 


Varaa aika Dennikselle Helsinkiin tästä »

Varaa aika Dennikselle Turkuun tästä »