Ruoka lääkkeeksi
to tammik. 26 09:28:00 2023
Autoimmuunisairauksissa elimistön torjunta kohdistuu virheellisesti elimistön omia kudoksia kohtaan. Apua oireisiin voidaan saada ravitsemuksesta ja stressinhallinnasta. Autoimmuunisairaudet reagoivat usein hyvin ruokavalioon.
Autoimmuunisairauksia tunnetaan nykyisin jo yli 80. Autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi keliakia, reuma, MS-tauti, psoriaasis ja Chronin tauti. Kukin sairaus ilmenee sille ominaisin tavoin.
– Autoimmuunisairaudessa immuunijärjestelmän säätely häiriintyy ja alkaa virheellisesti tulkita jotain kehon omaa kudosta vieraaksi. Kaikkia autoimmuunisairauksia yhdistää tämä samantyyppinen mekanismi solutasolla, sanoo ravintovalmentaja Hanna Karhuvaara Helsingin Oloni-klinikalta.
Immuunijärjestelmän aktivoituminen aiheuttaa tulehdusreaktion.
– Tulehdusreaktio johtaa sairaudesta riippuen kudoksen soluvaurioihin ja sen mukaisesti ilmeneviin oireisiin. Esimerkiksi keliakiassa kohteena on ohutsuolen suolinukka, psoriaasissa iho tai nivelet ja MS-taudissa hermosolujen myeliinivaippa.
Terveyskirjaston arvion mukaan sadasta ihmisestä noin viidellä on jokin autoimmuunisairaus. Naiset sairastuvat selvästi useammin kuin miehet. Karhuvaara toteaa, että määrä on lisääntynyt valtavasti 2000-luvulla. Myös lapset ja nuoret sairastuvat yhä useammin.
– Autoimmuunisairauksen puhkeamisessa on kyse monimutkaisesta syy-seuraus -jatkumosta, joka vaihtelee henkilöstä toiseen. Yhden riskin muodostaa tietynlainen geeniperimä. Pelkät geenit eivät kuitenkaan riitä selvittämään sairastuvuuden nopeaa kasvua, hän sanoo.
Sisäisiä ja ulkoisia syitä
Ravintovalmentaja muistuttaa, että immuunijärjestelmää ei voi erottaa meitä ympäröivästä maailmasta. Se on jatkuvassa vuoropuhelussa sisäisen ja ulkoisen todellisuutemme kanssa.
– Esimerkiksi se, mitä syömme, hengitämme ja ajattelemme, vaikuttaa myös immuunijärjestelmäämme. Jos elämme kroonisesti stressaantuneita, vaadimme itseltämme täydellisyyttä, syömme huonolaatuista ultraprosessoitua ruokaa, emme liiku luonnossa, nukumme huonosti sekä marinoidumme muovissa ja kemikaaleissa, jossain vaiheessa kamelin selkä voi katketa.
Yleensä autoimmuunisairaus puhkeaa jonkin yksittäisen laukaisevan tekijän – kuten infektion tai traumaattisen kokemuksen seurauksena.
– Hyvin monet eri asiat ovat kuitenkin hiljalleen tehneet näkymätöntä tuhotyötä "konepellin alla" jopa vuosikymmenten ajan.
Autoimmuunisairauksien riskiä mahdollisesti lisäävien ympäritötekijöiden lista on pitkä, eivätkä kaikki reagoi niihin samalla tavalla.
– Joitakin tyyppillisiä taustatekijöitä ovat muun muassa krooninen stressi, lapsuusajan haitalliset kokemukset, vaativuus itseä kohtaan ja altistuminen erillaisille myrkyille. Myös liiallinen hygieeninen elinympäristö köyhdyttää suoliston bakteerikantaa, mikä vaikuttaa immuunijärjestelmään.
Geeneillä on eittämättä merkitystä autoimmuunisairauksissa. Karhuvaaran mukaan geenit lataavat aseen, mutta ympäristötekijät saavat sen laukeamaan. Tämä pätee geenien rooliin terveydessä yleisestikin.
– Ympärisytötekijöihin, kuten ruokavalioon ja stressiin, meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa, omilla valinnoillamme, olivat geenimme mitkä hyvänsä, hän toteaa.
Ei yhtä ainoaa hoitoprotokollaa
Ravintoterapeutti kertoo, että autoimmuunisairaudet reakoivat yleensä hyvin ruokavalioon, elämäntyylin muutoksiin ja stressin hallintaan. Ne toimivat hyvänä tukena myös mahdollisen lääkehoidon rinnalla.
– Omista asiakkaistani lähes joka toisella on on taustalla jokin autoimmuunisairaus. Ravitsemuksellista tukihoitoa osataan jo hakea.
Autoimmuunisairauksien tapauksessa ravintovalmentaja käyttää erityisen paljon aikaa asiakkaan historian ja taustan selvittämiseen.
– Pyrkimyksenä on ymmärtää, miten erilaiset asiat elämän varrella ovat myötävaikuttaneet autoimmuunisairauden syntyyn. Tästä ymmärryksestä käsin löytyvät usein myös ne parhaiten toimivat ratkaisut hillitä tulehdustilaa ja tasapainottaa tilannetta.
Yhtä tärkeässä roolissa on seuranta, Karhuvaaran mukaan autoimmuunisairauksein tukihoito ei ole yksioikoista.
– Välillä opitaan yrityksen ja erehdyksen akutta. Tämä ei tarkoita epäonnistumista, vaan kertoo siitä, kuinka vahvasti yksilöllisest tekijät voivat löytyä saman autoimmuunisairauden taustalta. Yhtä ainoaa toimivaa hoitoprotokollaa ei ole.
Ravinto, pala kokonaisuutta
Karhuvaaran mukaan on tiettyjä perusasioita, jotka auttavat valtaosaa asiakkaista. Jos vaikkapa suolistossa on mikrobiston epätasapainotila (dysbioosi) tai asiakas syö runsaasti prosessoitua vehnää, on melko varmaa, ettei vointi parane ilman niihin puuttumista.
– Perusasioiden jälkeen on yksilökohtaista, mihin asiakas reagoi myönteisesti. Jollekkin psyykkinen puoli voi lopulta olla ratkaiseva tekijä. Silloin on tehtävä töitä ajatusten, uskomusten ja itsepuheen tasolla. Tähän tarvitaan usein moniammatillista lähestymistapaa.
– Ravinto on vain ylksi pala kokonaisuutta. Stressikuormalla ja kroonista stressiä ylläpitävällä elämäntyylillä on iso vaikutus ihmisen hyvinvointiin.
Hanna Karhuvaara kokee, että hänen tärkeimpiä tehtäviään ravintolmentajana on saada asiakas ymmärtämään terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät syy-seuraussuhteet. Ne näyttäytyvät ihmisen elämässä aina jollain tavalla. Tämän ymmärtämisestä syntyy usein pysyvää motivaatiota viedä läpi muutoksia omassa elämässä.
– Mikään ei ole yhtä palkitsevaa kuin nähdä omien valintojen myönteiset vaikutukset omassa voinnissa, hän toteaa.
Artikkeli Luontaisterveys lehdestä 10/2022
Teksti: Merja Kiviluoma
